Suvun historiaa
Uusinta tietoa Ryhästen alkujuurista
Sukututkimusmenetelmien kehityttyä Ryhästen sukuseura käynnisti vuonna 2017 sukumme varhaisvaiheiden uuden tutkimuksen. Aiemmat menetelmät tietolähteineen eivät ole pystyneet osoittamaan aukottomasti sukujuuriemme varhaisvaiheita. Moni asia on tuolloin jäänyt oletuksien varaan. Uudesta Ryhästen sukututkimushankkeesta vastaa FM, sukututkija Ari Kolehmainen (Suku- ja historiapalvelu Menneen jäljet). Tutkimuksessaan hän käyttää perinteisen asiakirjalähtöisen sukututkimuksen menetelmien lisäksi DNA-testejä.
Tutkimusraportin laatiminen on meneillään, joskin keskeiset tulokset ovat jo käytettävissä. Ne osoittavat, että Ryhästen ensimmäiset kantaisät tulivat Karjalasta Savoon 1000–1100 -lukujen seutuvilla, ilman sukunimiä. Nämä Ryhästen esi-isät olivat myöhemmin Partasia. Noin vuonna 1600 Partasten suvun joillekin sukuhaaroille Puumalassa otettiin käyttöön sukunimi Ryhänen.
Aiempi asiakirjatutkimuksiin perustunut käsitys suvun varhaishistoriasta
Varhaisemmat sukututkimukset on tehty aikana, jolloin ei vielä ollut nykyisen kaltaisia tutkimusmenetelmiä ja aineistoja käytettävissä, joskin aiempienkin tutkimusten johtopäätökset pääosin pitävät paikkansa tänäkin päivänä. Olennainen uusi tieto on, että Elisenvaaran seutua ei voida enää kuten aiemmin pitää paikkana, josta esi-isämme ovat tulleet Suomeen. Jos Elisenvaaran Rähälän asukkaita olisi aikanaan DNA-testattu ja he olisivat osoittautuneet Ryhäsiksi, he ilmeisesti olisivat Puumalan Ryhästen jälkipolvia. Uutta ja aiemmasta käsityksestä poikkeavaa on sekin, että sukunimi Ryhänen otettiin ensimmäisen kerran käyttöön vasta noin vuonna 1600 Puumalassa. Esille tuodut seikat osoittavat, kuinka monisärmäistä ja jatkuvaa sukututkimus on. Työ tällä saralla jatkuu, koska tutkimus ei tule koskaan valmiiksi.
Seuraavassa esitettävät tiedot perustuvat 1990-luvulta alkaen tehtyihin, asiakirjoihin perustuviin sukututkimuksiin. Edellä mainittu Ari Kolehmaisen tutkimus valmistuttuaan kuitenkin muuttaa ja täsmentää näitä tietoja, jotka on tähän mennessä esitetty sukumme alkujuurista 1600-luvulle saakka.
Ryhäset ovat tyypillistä Laatokan Karjalasta lähtöisin olevaa suomalaista sukujuurta, kuten savolaiset suvut yleensä. Ryhäset ovat tulleet Suomeen Laatokan länsirannalta Elisenvaarasta, jossa vanhoissa kartoissa on Ryhälän kylä (kyseessä lienee Rähälän talo noin neljä kilometriä Elisenvaaran keskustasta pohjoiseen, jälkihuomio kesäkuussa 2020). Näin kerrottiin sukumme historiasta sukuseuramme perustamiskokouksessa vuonna 1994, täällä silloin esitelty suvun historia.
Ryhäsiä alkoi siirtyä Laatokan Karjalasta länteen ja pohjoiseen, Savon metsästys- ja kaskimaille. Ensimmäisiä Ryhäsiä lienee tullut jo 1400-luvulla Puumalan Ryhätaipaleen neljänneskuntaan, sillä vuonna 1540 siellä oli jo kolme perhettä Ryhäsiä. Vanhin tiedossa oleva kirjallinen dokumentti Ryhäsistä on vuodelta 1547 Cau Ryhein -nimisestä miehestä Juvalta. Nimimuoto Ryhein (sittemmin myös Ryhäin) oli käytössä noina aikoina, koska ruotsalainen papisto ruotsinsi niin etu- kuin sukunimetkin. Myöhemmin nimi vakiintui jälleen Ryhäseksi.
Ryhästen varhaisia asuinpaikkoja merkittynä vuoden 1942 kartalle: Elisenvaara Laatokan länsirannalla sekä Puumala ja Sulkava Etelä-Savossa. (Sisältää Maanmittauslaitoksen Vanhat Karjalan kartat -tietokannan 05/2017 aineistoa)
Ryhästen ensimmäiset asuinpaikat Suomessa olivat nykyisen Etelä-Savon alueella Puumalassa ja Sulkavalla – Puumalassa on nykyisinkin Ryhälä-niminen kylä. Osa Ryhäsistä jäi sukupolvien ajaksi noille seuduille.
Jo varhaisessa vaiheessa Ryhäsiä alkoi kuitenkin siirtyä Etelä-Savosta myös pohjoisemmaksi vesireittien suuntaisesti. Ryhäsiä on tullut Pohjois-Savoon Iisalmen ja Sonkajärven seudulle mahdollisesti jo 1500-luvulla, viimeistään 1600-luvun alussa. Ajan myötä Ryhäsiä siirtyi myös Pohjois-Karjalaan Enon, Ilomantsin ja Tohmajärven seuduille.
Johan ja Susanna Ryhänen (os. Hassinen) Enossa vuonna 1873. (Lähde: Gustaf Retzius, Finska Kranier 1878)
Savosta ja Pohjois-Karjalasta pääkaupunkiseudulle
Ryhäsiä asui 1700- ja 1800-luvuilla eniten edelleenkin Savossa, tuolloin erityisesti Ylä-Savossa, sekä Pohjois-Karjalassa. Muuttoliikettä tiedetään suuntautuneen ainakin Pohjois-Pohjanmaalle ja Kainuuseen. Muistitietoon viitaten Ryhäsiä kerrotaan muuttaneen Iisalmen seudulta jo 1600-/1700-lukujen taitteessa myös Kostamukseen. Suku tunnetaan siellä Rugojev-nimellä ja heistä tunnetuin on kirjailija Jaakko Rugojev (1918-1993).
Viime ja tällä vuosisadalla on väestön muuttoliike suuntautunut jo monien vuosikymmenien ajan Etelä-Suomeen. Tämän myötä pääkaupunkiseudusta on muodostunut Ryhästen merkittävä asuinkeskus Savon ja Pohjois-Karjalan lisäksi.
Ylä-Savo on ollut 1600-luvulta lähtien Ryhästen keskeisiä asuinpaikkoja. (Kartta: Suomen Sukututkimusseuran HisKi-tietokanta, Iisalmen msrk)
Lisää suvun historiasta
Antero Ryhänen kertoo täällä Ryhäsen suvun juurista.
Ylä-Savon Ryhästen asuinaluetta koskevaa kirjallisuutta
Aila Kervinen on koonnut laajan aineiston Ylä-Savon Ryhästen asuinaluetta koskevasta kirjallisuudesta. Seuraavassa linkit hänen tuottamiinsa dokumentteihin: